.:Mytologioita:.

Roland Barthesin Mytologioita sijoittuu hankalasti mihinkään järkevään. Graduun lukiessa kirja oli melkoinen ohiveto, mutta kirjoituskokoelmana kiinnostava. Mytologioita ei oikeastaan ole Gaudeamuksen "eurooppalaisia ajattelijoita"-tittelinsä alaisuudessa kovinkaan hyvin toimiva kirja, oikeastaan ennemminkin nippu Barthesin ranskalaiseen vaihtoehtolehteen kirjoittamia esseemäisiä tekstinpätkiä.

Osa teksteistä noudattaa melko ajankuvamaista teemaa jääden siten tämänhetkisen lukijan ulottumattomiin. Taustojen ja "historiallisuuden", jota Barthes korostaisi, etsiminen yksinkertaisesti vaatisi liikaa vaivaa lukijalta, joka ei ole orientoitunut tutkimaan itse tekstejä. Toisissa on taas tavoitettavissa länsimaisen kulttuurin tendenssit. Barthes kirjoittaisi "pikkuporvarillisuudesta" - ilmaisu toistuu Mytologioissa rasittavan monta kertaa, eikä suomentajan mukaan kirjoittaja itsekään vierastanut porvarillisten ilojen viettelystä - mutta sehän näille ranskalaisille kriitikkoajattelijoille on kovin tyypillistä.

Ehkä Mytologioiden paras anti on lopulta sen kiehtova lyhyen tekstin pureva kielenkäyttö ja älyllisyys. Jos Barthes olisi elänyt nykypäivää, hän olisi saattanut hyvinkin kirjoittaa lopulta blogimerkintöjä, joskin blogien valmistelemattomat ja usein ohuet tekstit vertautuvat ajoittain huonosti ranskalaisen kirjoittajan hiottuihin ja klassisen yleissivistyksen värittämiin teksteihin. Esseistiikkaan kuuluvat Barthesin tekstit osoittavat lopulta lähes nöyryyttävästi tämänkin blogin kirjoittajan kuvailemiseen ja tautologiseen perusteluun pohjaavat puutteet.

Alusta itsetarkoituksellisesti innostuneen on pakko todeta, että on myös kovin virheellistä puhua Barthesista, joka oli lopulta vähän teoretisoinut semiologi, ajattelijana, jolle todellisuutta oli vain kieli. Parempi olisi ollut puhua Derridasta.