Kuten todettua, olipa keikka. Tämä päivä on mennyt vähän uneliaasti, kun meni niin myöhään. Lähijuna T jo itsessään imee mehut, vaikka aina Tikkurilaan asti saa seurata koko elämän kirjoa juopuneine nuorisoineen, kaljupäisine vartijoineen ja langanlaihoine narkkareineen. Junan WC:n seinässä luki "Teloittakaa marjaniemeläisiä niin teidät palkitaan".
Kirjastossa yllätti jälleen sietämätön hamstrausvimma — Hyvinkään kirjasto kun on turkulaisia sukulaisiaan parempi siinä mielessä, että mieleen hypähtävät kirjat ovat varmemmin hyllyssä. Niinpä lainasin muutamia mainitakseni Antonio Muñoz Molinan Sefaradin (tietääkseni mistä on kyse), Jane Austenin Pride and Prejudicen löytääkseni sisäisen yläluokkaisen englannittareni ja Antti Nylénin kaunaiselta tuntuvan esseekokoelman Vihan ja katkeruuden esseet. Aloitus yläluokan naisista. Toinen kysymys toki on saanko näitä(kään) koskaan luettua.
Kirjastossa yllätti jälleen sietämätön hamstrausvimma — Hyvinkään kirjasto kun on turkulaisia sukulaisiaan parempi siinä mielessä, että mieleen hypähtävät kirjat ovat varmemmin hyllyssä. Niinpä lainasin muutamia mainitakseni Antonio Muñoz Molinan Sefaradin (tietääkseni mistä on kyse), Jane Austenin Pride and Prejudicen löytääkseni sisäisen yläluokkaisen englannittareni ja Antti Nylénin kaunaiselta tuntuvan esseekokoelman Vihan ja katkeruuden esseet. Aloitus yläluokan naisista. Toinen kysymys toki on saanko näitä(kään) koskaan luettua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti