Lyhytaaltoradio kärsii katkoksista lähetyksissä - hajotin toisen koneeni perusteellisesti, itseasiassa koko laite käy jo hermoille - eikä laptop jostain syystä saa enää Ylioppilaskylästä langatonta yhteyttä. Turhauttavaa. Mutta siksi tätäkin kirjoitetaan hyvin (jälki)modernisti Bibbanin langattomassa WLAN:issa höyryävän kahvikupposen ja nationalismikirjapinon vierestä. Ulkomaalaiset pojat pelaavat viereisessä pöydässä Magic:The Gathering-korttipeliä, en edes tiennyt, niitä enää on olemassa. Ja hetken näpyttelyn jälkeen ulkona soittanut viuluduo hakeutuu viereen soittamaan sateen takia.
On ehkä äärimmilleen romantisoitua ajatella, että tämän ajan tekstimuotoinen perintö muodostuisi edes osaksi internetiin kirjoittamisesta. Ainakin tulevaisuuden historiankirjoittajat tulevat olemaan pahasti ns. kusessa sirpaleisten lähteidensä kanssa, ellei NSA:n arkistosta löydy kattavia varmuuskopioita kaikesta (ja mikä seulominen siinä olisikaan). Jälkimmäinen mahdollisuus ei tosin kuulosta kovinkaan utooppiselta ajatukselta nykypalveluiden Terms of Service-rimpsujen valossa - esimerkiksi ison maailman Irc-gallerian facebookin ToS:issa käyttäjä luovuttaa kaikki antamansa tiedot ja palveluun lataamansa tiedon niin yksityiseen kuin valtiolliseenkin (lue: Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset) käyttöön. Tällaisista huolestuminen tietenkin kuuluu enimmäkseen periaatteelliseen närkästykseen, mutta askel askeleelta kannattaa pohtia tarkkaan mitä haluaa itsestään verkkoon levitellä.
Muutoin ottaen verkkopimennossa oleminen, joka hankaloittaa televisiottoman elämää maailman tapahtumien seurannassa, on tullut vietettyä suhteellisen irtonaisissa olosuhteissa. Lukuunottamatta tietenkään Turun kenties ulkoisesti tyylikkäimmän ravintolan, Koulun, terassilla käytyjä tiiviitä keskusteluita Eurooppalaisen politiikan, sosiaalidemokratian ja talouspolitiikan tilasta, "keskusta-oikeistolaisen liberaalin" kanssa. Köh köh. Lähemmä Habermasilaista porvarillista kahvila/salonkikulttuuria vapaan demokratian forumina tuskin pääsee, vaikka kieltämättä Koulusta puuttuukin paksu tupakansavu ja sellaiset puiset lehtilukutelineet, jollainen ehkä olisi aikanaan ollut hauska ostaa Wienistä - joskin on hankala kuvitella mitään turhempaa hankintaa.
Suomessa tosin habermasilaisuudesta on turha puhua samassa lauseessa minkään kanssa, pääministerimme mielestähän asioista puhuminen on turhaa ennen kuin niistä on päätetty. Kokoomuslaiset voinevat tähän yhtyä, paitsi NATO:sta puhuttaessa, josta olisi syytä olla kansalaiskeskustelua, ainakin niin kauan kuin kansalaiskeskustelu on suunnaltaan oikeaa.
Kirjastokirjoittelu julkisessa ympäristössä siivittää ajatuksenvirtamaiseen kirjoittamiseen, vaikka ei sentään olla mikään Faulkner.
On ehkä äärimmilleen romantisoitua ajatella, että tämän ajan tekstimuotoinen perintö muodostuisi edes osaksi internetiin kirjoittamisesta. Ainakin tulevaisuuden historiankirjoittajat tulevat olemaan pahasti ns. kusessa sirpaleisten lähteidensä kanssa, ellei NSA:n arkistosta löydy kattavia varmuuskopioita kaikesta (ja mikä seulominen siinä olisikaan). Jälkimmäinen mahdollisuus ei tosin kuulosta kovinkaan utooppiselta ajatukselta nykypalveluiden Terms of Service-rimpsujen valossa - esimerkiksi ison maailman Irc-gallerian facebookin ToS:issa käyttäjä luovuttaa kaikki antamansa tiedot ja palveluun lataamansa tiedon niin yksityiseen kuin valtiolliseenkin (lue: Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset) käyttöön. Tällaisista huolestuminen tietenkin kuuluu enimmäkseen periaatteelliseen närkästykseen, mutta askel askeleelta kannattaa pohtia tarkkaan mitä haluaa itsestään verkkoon levitellä.
Muutoin ottaen verkkopimennossa oleminen, joka hankaloittaa televisiottoman elämää maailman tapahtumien seurannassa, on tullut vietettyä suhteellisen irtonaisissa olosuhteissa. Lukuunottamatta tietenkään Turun kenties ulkoisesti tyylikkäimmän ravintolan, Koulun, terassilla käytyjä tiiviitä keskusteluita Eurooppalaisen politiikan, sosiaalidemokratian ja talouspolitiikan tilasta, "keskusta-oikeistolaisen liberaalin" kanssa. Köh köh. Lähemmä Habermasilaista porvarillista kahvila/salonkikulttuuria vapaan demokratian forumina tuskin pääsee, vaikka kieltämättä Koulusta puuttuukin paksu tupakansavu ja sellaiset puiset lehtilukutelineet, jollainen ehkä olisi aikanaan ollut hauska ostaa Wienistä - joskin on hankala kuvitella mitään turhempaa hankintaa.
Suomessa tosin habermasilaisuudesta on turha puhua samassa lauseessa minkään kanssa, pääministerimme mielestähän asioista puhuminen on turhaa ennen kuin niistä on päätetty. Kokoomuslaiset voinevat tähän yhtyä, paitsi NATO:sta puhuttaessa, josta olisi syytä olla kansalaiskeskustelua, ainakin niin kauan kuin kansalaiskeskustelu on suunnaltaan oikeaa.
Kirjastokirjoittelu julkisessa ympäristössä siivittää ajatuksenvirtamaiseen kirjoittamiseen, vaikka ei sentään olla mikään Faulkner.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti