torstai 13. syyskuuta 2007

.:Ja ketut:.

Subjektiivisen metafysiikan ja CIA:n tiedostoihin ilmoittautuvan verkkosäätämisen lisäksi (Pahkeinen. Tätä tosin vastaan harasi sumuinen WLAN.) olen päässyt melkein loppuun Berlinin kirjassa Siili ja kettu. Suuri leijuntatila taitaa jäädä kokematta, mutta onhan se tosiaan hyvät yli 140 sivua. Tekstin ajatukset lomittuvat varhaisempien kuultujen asioiden joukkoon sujuvasti.

Selkeinä toteamuksina voi oikeastaan pitää vain sitä, että Tolstoi ei olisi pitänyt minusta (vaikka ajan historiankirjoittajista meillä saattaa olla sama mielipide) ja että olen hyvin selvästi kettu. Ehkä nykyään olisi vielä kaiken lisäksi vaikea ollakaan siili, ilman että tekisi todella hävyttömiä oxymoroneita ajattelussaan. Joka tietenkin on myös Berlinin mielestä väistämätöntä siileille. Mikä ideologia nykyään voisi enää selittää paljoakaan, tai ainakaan riittävästi juuri mihinkään?

Kirjan saa kuulemma todella halvalla Huokeiden kirjojen kaupasta Helsingistä. Täytynee harkita seuraavalla kerralla siellä päin liikkuessa sen mukaan poimimista. Ehkä uusi lukukerta joskus toiste avaisi muitakin reittejä.

Nyt vain pohtimaan pitäisikö jatkaa nenä kiinni kirjassa vai katsella pitkästä aikaa Tarkovskin Peili, ehkä pelkästään kauniina peräkkäisinä kuvina ja nukahtaa painotalokohtauksen kohdalla.

2 kommenttia:

Lukulamppu kirjoitti...

Aina on aikaa Zerkalolle. Ota se ja nauti!

-J. kirjoitti...

Siirtyi tähän päivään, joten leijuskeleva iltanen odoteltavissa.