Kirjoittaminen ei tunnu nyt olevan menossa juuri minnekään, vaikka oikeastaan pitäisi. Pitää huomenna pakottaa itsensä ylittäviin suorituksiin (tai todennäköisemmin palauttamaan hieman nolostuttavaa viimeistelemätöntä hömppää - väkisin pakotettu teksti on auttamatta aina jossain mielessä sellaista). No, mutta siihen tuskin kenenkään maailmat kaatuvat.
Aikaa sai hukattua miellyttävästi myös Turun luonnonkauniissa saaristossa Toriäijän mökillä. Uskomatonta, kuinka urbaaniin taustameteliin tottunut, hiljaisuutta vain harvoin kokeva voi aistia (lähes) rikkumattoman äänettömyyden niin voimakkaasti, kun tyyntä ("pläkiä") merta tuijottava. Ihan kuin jossain Caspar David Friedrichin taulussa, tosin vähemmän pateettisesti (siis oikeassa merkityksessään). Vaikka itse ei ole alkuperältään mikään saariston vieressä syntynyt ja elänyt, kyllä siinä maiseman edessä (tai maisemassa) tiettyjä mielleyhtymiä sellaiseen suomalaiskansalliseen identifikaatioon voi vetää.
Tulevaisuudelta toivoisin aikaa ja jaksamista lukea jotain kaunokirjallisuuttakin. Mitäköhän sitä seuraavaksi aloittaisi? Jotain vähemmän kunnianhimoista ehkä (siis lähinnä viitaten sellaisiin, kuin Mies vailla ominaisuuksia). Joutavuuksien jumalaa joku taisi suosittaa.
Aikaa sai hukattua miellyttävästi myös Turun luonnonkauniissa saaristossa Toriäijän mökillä. Uskomatonta, kuinka urbaaniin taustameteliin tottunut, hiljaisuutta vain harvoin kokeva voi aistia (lähes) rikkumattoman äänettömyyden niin voimakkaasti, kun tyyntä ("pläkiä") merta tuijottava. Ihan kuin jossain Caspar David Friedrichin taulussa, tosin vähemmän pateettisesti (siis oikeassa merkityksessään). Vaikka itse ei ole alkuperältään mikään saariston vieressä syntynyt ja elänyt, kyllä siinä maiseman edessä (tai maisemassa) tiettyjä mielleyhtymiä sellaiseen suomalaiskansalliseen identifikaatioon voi vetää.
Tulevaisuudelta toivoisin aikaa ja jaksamista lukea jotain kaunokirjallisuuttakin. Mitäköhän sitä seuraavaksi aloittaisi? Jotain vähemmän kunnianhimoista ehkä (siis lähinnä viitaten sellaisiin, kuin Mies vailla ominaisuuksia). Joutavuuksien jumalaa joku taisi suosittaa.
2 kommenttia:
Mainitsin edellisessä Magrisin. Ostin (vastoin luontoani) yhden kahdella eurolla messuilta. Saat lainaan, jos on hyvä ja jos et kaada sivuille kahvia - kirjan pitää olla jouluna vielä lahjakunnossa!
A.
Makrokosmoksen (makrokosmoksia?)? Kuulostaa hyvältä, lainaa ihmeessä. Kunhan taittuneet, luetut sivut eivät häiritse lahjakuntoa, kahvitakuun lupaan.
Mietityttää tuo Joutavuuksien jumala, pitäisikö sekin lainata sinulta suomeksi (näin kerrotaan, että sen omistat), vai S.:n siskolta englanniksi. Kun voisi kerran alkuperäiskielelläkin lukea, kun ehkä saisi käsiinsä. Vaikea kysymys.
Lähetä kommentti