Yle Teema näytti Roman Polanskin Inhon (Repulsion, 1965) ja entisestään minulla oli kirjastosta lainaamani, katsomaton Veitsi vedessä (Nóż w wodzie, 1962) — tuplapolanskit siis. Inhosta kirjoitin jo aikaisemmin, mutta todettakoon, että elokuva säilytti ainakin suurimman osan häiritsevyydestään televisioruudun vaatimattomissa puitteissa. Kuulokkeet ja myöhäinen lähetysajankohta mitä ilmeisemmin paransivat/pahensivat tunnelmaa.Veitsi vedessä on Polanskin ensimmäinen (ja viimeinen) puolankielinen täyspitkä elokuva. Kieli ja tuotantomaa on elokuvan tapauksessa melko merkityksetön, koska filmi voisi tapahtua muutamaa viittausta lukuunottamatta missä tahansa maassa — on osittain vaikea uskoa, että elokuva on tehty 1960-luvun sosialistisessa Puolassa.
Polanski tiivistää juonen puitteet taitavasti minimiin. Elokuvassa on vain kolme henkilöhahmoa, vanhempi mies Andrzej (Leon Niemczyk), hänen vaimonsa Krystyna (Jolanta Umecka) ja nimettömäksi jäävä liftaava nuori poika (Zygmunt Malanowicz), jonka pariskunta poimii mukaansa veneilymatkalle (Masurian) järviseuduille. Kaikki tapahtumat rakennetaan huviveneen kannelle, joiden ahtaissa tiloissa Andrzej ja nuori poika käyvät henkistä valtataistelua. Vanhempi ja viisaampi mahtailija kohtaa vähintään vertaisensa vasta helttansa kasvattaneessa kukkopojassa. Krystyna seuraa tätä kamppailua vierestä välillä turhautuneena, välillä alistuneena. Tulosta ei tietenkään varsinaisesti tule — kuten Krystyna loppupuolella toteaa, nuori poika on vielä heikompi ja tyhmempi, mutta hänestä tulee kyllä ajan myötä samanlainen leveilijä ja pullistelija kuin vaurautta ja oveluutta keränneestä Andrzejstä. Elokuvan juonellisten tarttumapintojen vähyys toimii erinomaisesti.
IMDB tarjoilee elokuvasta erikoisia triviatietoja — 1960-luvulle tyypilliseen tapaan elokuva on jälkiäänitetty ja Malanowiczin matala bassoääni korvattu paremmin sopivalla, joka kuuluu ohjaajalle itselleen. Pursi, joka on elokuvassa nimetty Christinaksi, on huhujen mukaan kuulunut Hermann Göringille ja kunnostettu uppohylystä.
Inhon ja Veitsi vedessä jälkeen vaikuttaa siltä, että Polanski on viettänyt todellista kultakauttaan ohjaajana lähinnä uransa alkutaipaleella — nyt täytyisi vielä nähdä ainakin Cul-de-sac, jossa pyöritellään ilmeisesti samanlaista kolmiodraama-asetelmaa. Näiden klassikoiden pohjalta on vaikea ymmärtää miten ohjaaja on saanut aikaan sellaista kammottavaa roskaa kuin The Ninth Gate.
Polanski tiivistää juonen puitteet taitavasti minimiin. Elokuvassa on vain kolme henkilöhahmoa, vanhempi mies Andrzej (Leon Niemczyk), hänen vaimonsa Krystyna (Jolanta Umecka) ja nimettömäksi jäävä liftaava nuori poika (Zygmunt Malanowicz), jonka pariskunta poimii mukaansa veneilymatkalle (Masurian) järviseuduille. Kaikki tapahtumat rakennetaan huviveneen kannelle, joiden ahtaissa tiloissa Andrzej ja nuori poika käyvät henkistä valtataistelua. Vanhempi ja viisaampi mahtailija kohtaa vähintään vertaisensa vasta helttansa kasvattaneessa kukkopojassa. Krystyna seuraa tätä kamppailua vierestä välillä turhautuneena, välillä alistuneena. Tulosta ei tietenkään varsinaisesti tule — kuten Krystyna loppupuolella toteaa, nuori poika on vielä heikompi ja tyhmempi, mutta hänestä tulee kyllä ajan myötä samanlainen leveilijä ja pullistelija kuin vaurautta ja oveluutta keränneestä Andrzejstä. Elokuvan juonellisten tarttumapintojen vähyys toimii erinomaisesti.
IMDB tarjoilee elokuvasta erikoisia triviatietoja — 1960-luvulle tyypilliseen tapaan elokuva on jälkiäänitetty ja Malanowiczin matala bassoääni korvattu paremmin sopivalla, joka kuuluu ohjaajalle itselleen. Pursi, joka on elokuvassa nimetty Christinaksi, on huhujen mukaan kuulunut Hermann Göringille ja kunnostettu uppohylystä.
Inhon ja Veitsi vedessä jälkeen vaikuttaa siltä, että Polanski on viettänyt todellista kultakauttaan ohjaajana lähinnä uransa alkutaipaleella — nyt täytyisi vielä nähdä ainakin Cul-de-sac, jossa pyöritellään ilmeisesti samanlaista kolmiodraama-asetelmaa. Näiden klassikoiden pohjalta on vaikea ymmärtää miten ohjaaja on saanut aikaan sellaista kammottavaa roskaa kuin The Ninth Gate.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti