keskiviikko 19. joulukuuta 2007

.:Kirjoja kaikkialla:.

Jäi kirjoittamatta päättämästäni Sławomir Mrożekin novellikokoelmasta Häät Atomilassa. Hyvä paketti. Kaikki tarinoista eivät ole ihan onnistuneita, mutta etenkin niminovelli menestyy, satiirin sosialistista järjestelmää ja sen teknologista utopismia voi vain ihailla - maalaiskulttuuri yhdistyy scifistiseen kerrontaan, jossa häissä selvitellään välejä ydinkärjillä ja lopulta koko juhlatalo hohkaa ulos säteilystä. Samanlainen onnistuminen on Alemmaksi - lähes harmsilainen absurdi kertomus matkasta, jolloin kolmas ja miksei toinenkin ulottuvuus häviää ja jälkelle jäävät vain puhtaat vaakataso (ja toiselle tarinan henkilöistä, jumalainen pystytaso).

Mrożek on oikeastaan yksi malliesimerkeistä siitä, miten kahlitseva hallinto ajaa yhteiskunnan kriitikot kirjallisuuden ja satiirin tielle, jossa täytyy kirjoittaa niin, ettei monitulkintaisuuden takia jäädä kiinni yhteiskunnalle nauramisesta. Mrożek tosin joutui emigroitumaankin jo 1963 ja kirjoittamaan länsi-Euroopasta.

...

Löysin myös ensimmäistä kertaa BookCrossing-kirjan, Proffan kellarin lehtitelineessä yksinäisen näköinen kirja osoittautui kansitarrojen perusteella vapautetuksi kirjaksi. Tarkalleen ottaen Susanna Tamaron ruotsinkielinen käännös Med huvudet bland molnen. Nide oli aloittanut taipaleensa Norasta, Västmanlandista Ruotsista ja vaeltanut Örebrön kautta Skellefteåhon ja sieltä Turkuun. Erikoisinta oikeastaan se, miten Cafe Siriukseen jätetty kirja oli päätynyt aikaisemmin Tuomiokirkon joulukuusen alle sateeseen.

Muistan joskus aikaisemmin liittyneeni yhteisöön, mutta projekti jäi keskeneräiseksi - pääasiassa siksi, etten koskaan löytänyt mitään kirjoja, enkä tullut niitä siten maailmalle pistäneeksikään. Sivustolla on näköjään nykyään pudotuspaikkojen lista, josta voi tarkkailla josko jonnekin olisi BookCrossattu jotakin. Turussakin useita paikkoja. Tamaron kirja ei vaikuta miltään suunnattoman kiinnostavalta opukselta, mutta löytökirjoja kai kahlaa helpommin, tai ainakin yrittää kahlata. Ja tuleepahan luettua jotain ruotsiksi.

Hieno idea joka tapauksessa. Varjopuolena noin mutu-tuntumalta vähän epäilyttää tosin, että ne paremmat kirjat jäävät matkan varrelle. Näin taisi käydä ainakin Helsingin sanomien muutama vuosi sitten yritetyn BookCrossing-kopion kohdalla, jossa kirjalaatikot olivat hyvin pian täynnä mitäänsanomatonta tauhkaa ja kaikki hyviltä vaikuttaneet kirjat pysyvästi kadonneet.

Ei kommentteja: