Lattea päivä, kävin sentään kirjastossa. Kuin eksynyt piruparka loskaisessa kaupungissa. Lainasin kuitenkin enemmän tällä kertaa - Peter Høegia (vain siksi, koska joku jossain pikkujouluissa naureskeli kustantajalle joka oli vaihtanut erään otsikon "Lumeen taju" muotoon "Lumen taju") ja jotain palestiinalaisnaisten novelleja (valitettavasti englanniksi). Huomisen voisi sulkea ulkopuolelle lukemalla kirjoja kotona. Itsenäisyyspäivän militaristinen rummutus käy muuten hermojen päälle.
Kahden lyhyen asian muotoiluun upposi tuhottoman monta hetkeä. Miten tämä voi nyt taas tänään olla niin vaikeaa?
Kahden lyhyen asian muotoiluun upposi tuhottoman monta hetkeä. Miten tämä voi nyt taas tänään olla niin vaikeaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti