Luin juuri nipullisen uutta suomenkielistä runoutta ja novelleja sisältävän antologian Ryhmä 06.
Runoutta minulla ei sinänsä ole mitään kompetenssia kommentoida — oli antologiassa muutama miellyttäväkin runo, mutta voi olla, että makuni on todella tylsän porvarillinen, kun pidin Katariina Kaarlelan Balkan-runoista ... en vieläkään voi sanoa kykeneväni täysin erottamaan hyvän ja huonon runouden.
Novelleista sitä vastoin, jostain syystä suomalainen nykynovelli ei oikein sytytä. Ne ovat monessa tapauksessa ennalta arvattavia, ja on vaikea välttää tuntemasta epäilyttävää tunnetta, että lukisi sellaista naistenlehti-novellia, joita kirjailijat tarjoavat lehdille jatkokertomuksina. En tosin ole lukenut montaa tällaista naistenlehtitarinaa, joten tunne perustunee ennemminkin jonkinlaiselle stereotypialle sellaisesta. Teksti on jotenkin todella pinnallista ja samat arkiset kuviot (joissa ei sinänsä tietenkään ole mitään pahaa) toistuvat jotenkin identtisinä eri kirjoittajien novelleissa. Olisi oikeastaan kiinnostava kaivaa jostain (mieluiten kai englanninkielistä) nykynovellia ja katsoa toistuuko sama ilmiö muiden maiden kirjallisuuspiireissä. Ehkä joskus.
En ollut kovin vakuuttunut tästä antologiasta, jolla tosin oli hetkensä.
Runoutta minulla ei sinänsä ole mitään kompetenssia kommentoida — oli antologiassa muutama miellyttäväkin runo, mutta voi olla, että makuni on todella tylsän porvarillinen, kun pidin Katariina Kaarlelan Balkan-runoista ... en vieläkään voi sanoa kykeneväni täysin erottamaan hyvän ja huonon runouden.
Novelleista sitä vastoin, jostain syystä suomalainen nykynovelli ei oikein sytytä. Ne ovat monessa tapauksessa ennalta arvattavia, ja on vaikea välttää tuntemasta epäilyttävää tunnetta, että lukisi sellaista naistenlehti-novellia, joita kirjailijat tarjoavat lehdille jatkokertomuksina. En tosin ole lukenut montaa tällaista naistenlehtitarinaa, joten tunne perustunee ennemminkin jonkinlaiselle stereotypialle sellaisesta. Teksti on jotenkin todella pinnallista ja samat arkiset kuviot (joissa ei sinänsä tietenkään ole mitään pahaa) toistuvat jotenkin identtisinä eri kirjoittajien novelleissa. Olisi oikeastaan kiinnostava kaivaa jostain (mieluiten kai englanninkielistä) nykynovellia ja katsoa toistuuko sama ilmiö muiden maiden kirjallisuuspiireissä. Ehkä joskus.
En ollut kovin vakuuttunut tästä antologiasta, jolla tosin oli hetkensä.
...
Ikivanha juttu jo, mutta Google Earthilla on edelleen kiva leikkiä. Satelliitti- ja ilmakuvien tarkkuuden äimistely on tietty hupinsa sinänsä, mutta ohjelma poikkeaa edukseen selain-pohjaisesta siinä, että ohjelmaan ihmiset ovat liittäneet valokuvia ympäri maailmaa. Tämän ansiosta maisemia voi katsella vaikkapa Brazzavillestä Kongosta (joka muuten sijaitsee Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupunkia Kinshasaa vastapäätä Kongojoen toisella puolella, pohdin näiden maiden pääkaupunkeja joskus jonkun kanssa jossain baarissa tässä taannoin. Kuka muistanee miksi).
...
Jostain syystä tämän blogin kieliasu on mennyt todella surkeaan suuntaan, seikka jonka havaitsin lukiessani uudelleen edellistä merkintääni. Pitäisi varmaan jäsennellä enemmän ennen publish postin painelua. Tavoitehan kuitenkin lopulta oli, että voisi kirjoittaa tekstiä vapaammin, mutta samalla niin, että oppisi kirjoittamaan paremmin. Nyt mongertaminen niin sanotusti syö tätä pyrkimystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti