perjantai 15. kesäkuuta 2007

.:Reunamerkintä:.

Myönnettäköön, että pari edeltävää päivää eivät ole olleet kovin älyllisesti lämmittäviä — lähinnä olen murjottanut ja kuunnellut sekä ruotsalaista The Knifeä että A.:n suosittelemaa Au Revoir Simonea. Molemmat yhtyeet toimivat, kuten Hunter S. Thompson ehkä sanoisi, "as uppers and downers".

Helsingissä on muuttunut jotain, tai sitten siinä miten koen sen on tapahtunut siirtymä. Tai ainakin siltä tuntui käydessäni siellä kirjastoitumassa. Kirjasto oli oma rakas itsensä, niiden rotundan kierreportaiden kapuamisessa on jotain taikaa. Ehkä se oli vain epävakaan painostava säätila, mutta kaupunki tuntui harmaalta ja kuristavan turistiselta — joltain välitilalta turkumaisuuden ja isompien kaupunkien väliltä. En tosin käynyt Iso Roobertinkatua kauempana Helsingin ytimestä, enkä verestämässä kaupunkikuvaa Katajanokalla tai Kruununhaassa. Senaatintorilla oli joku Ahvenanmaa-tilaisuus, paluumatkalla kakarat hengittivät ahvenanmaalaista heliumia ja kiroilivat.

Ostin lopulta myös Martin Heideggerin Olemisen ja ajan Suomen hienoimmasta (uusien kirjojen) myymälästä Kolmen sepän kirjakaupasta, koska se oli tarjouksessa. Se sopii hyvin Tom Clancyjen väliin. Oikeat kirjat ovat muuten ihan helvetillisen kalliita.

Edit: Eniten ehkä harmittaa Benedict Andersonin klassikon Imagined Communities, suomeksi Kuvitellut yhteisöt uutuuskäännöksen yli 30 euroon, opiskelijahinnoilla siis 28 euroon nouseva hinta [edit: korjaan, 25e]. Se olisi tietenkin mukava omistaa myös. Ja tunnustettakoon, ei minulla ole Tom Clancyjä joiden väliin Heidegger työntää. Marx&Engels sitten?

Ei kommentteja: